Foodoran ja Woltin lähetit pyrkivät järjestäytymään ja vaativat oikeuksiaan. ”Justice for Couriers” -kampanjan tuore Facebook-postaus, jossa kritisoidaan kuriiriyritysten tapaa kontrolloida lähettejään sai pohtimaan, mikä olisi suotuisin kehityssuunta.
Yllä mainitut yhtiörakenteet olisivat uskoakseni erittäin toimivia ratkaisuja reilun alustatalouden luomiseen. Kun tällainen yritys saa toimintansa kannattamaan, pystyy se myös sen jälkeen kilpailemaan perinteisten osakeyhtiöiden kanssa täysin markkinaehtoisesti. Maailman rikkain mies Jeff Bezos on todennut, että ”your margin is my opportunity”, eli yritysten mahdollisuudet piilevät kilpailijoiden voittomarginaalin suuruudessa. Alustaosuuskunta voi olla täysin tyytyväinen erittäin pieneen voittomarginaaliin, koska osuuskunnan jäsenet ovat myös sen työntekijöitä, joten heille on käytännössä täysin sama, maksetaanko voitot heille palkkoina vai voitoista jaettuina osinkoina.
Keskeisenä haasteena on, miten nämä yritykset luodaan ja päästään tilanteeseen, jossa toiminta on riittävän hyvällä taloudellisella pohjalla. Toimivan alustabisneksen rakentaminen ei ole helppoa: se vaatii usein osaavan, innostuneen tiimin ja paljon pääomaa. Yrityksen perustajien näkökulmasta alustaosuuskunnan tai vastuuomistetun yrityksen perustaminen sisältää kaikki samat riskit kuin osakeyhtiön perustaminen, mutta rahallinen tuottopotentiaali on pienempi. Sijoittajan näkökulmasta taas perinteiset osakeyhtiöt tarjoavat suuremman tuottopotentiaalin, koska rahansa voi saada takaisin yrityksen myynnin tai pörssiin viemisen kautta, mikä ei alustaosuuskunnalle tai vastuuomistetulle yritykselle ole mahdollista.
Ratkaisu löytyy todennäköisesti joukkovoimasta, tavalla tai toisella. Yksi lupaava esimerkki on Smart. Belgialaislähtöinen osuuskunta tarjoaa 35 000:lle ympäri Eurooppaa asuvalle keikkatyöläisjäsenelleen muun muassa laskutuspalveluita sekä vakuutuksen sairauden tai työttömyyden varalle. Toistaiseksi se ei ole vielä kehittänyt omia alustojaan, vaan on sen sijaan pyrkinyt yhteistyöhön kuriirifirmojen kanssa. Tässä on kuitenkin ollut haasteita. Oman alustan kehittäminen tuntuisikin Smartille luontevalta seuraavalta askeleelta.
Toinen askel ovat erilaiset joukkorahoituksen muodot. Sharetribe keräsi vuonna 2018 yli miljoonan euron rahoituskierroksen osakepohjaisen joukkorahoituksen avulla. Yhä useampaa enkelisijoittajaa tai joukkorahoitukseen osallistujaa kiinnostaa oman tuoton maksimoinnin sijaan sijoituksen yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Sitäkin on syytä miettiä, olisiko valtion syytä edistää tällaista alustatalouden kehityssuuntaa tavalla tai toisella. Valtion puuttumisessa markkinoiden toimintaan on aina omat sudenkuoppansa, enkä osaa suoraan esittää, mikä olisi paras ratkaisu tässä suhteessa, mutta varmasti asiaa kannattaa ainakin pohtia. Nykyistä reilumpi alustatalous on lopulta kaikkien etu.
Oranssi utopia 